Desthea.com - Neiti Näkymätön

Webmasterin kellarikomerosta löytyy kaikenlaista roinaa (tai siis se on aivan piukassa tavaraa), mm. kämpän edellisen asukkaan, vanhan mummelin, jälkeensä jättämää omaisuutta. Pari juttua olenkin jo myynyt kirpparilla mutta mitähän näille pitäis tehdä?

Puinen (vanha?) silityslauta. Luultavasti jonkun itsetekemä. Taittuu kasaankin. Osaan kyllä vaatetusalan ihmisenä - ja muutenkin - arvostaa kyseistä kapinetta mutta eipä mulla kyllä sille käyttöä ole saati tilaa. Pitäiskö myydä? Ostaiskohan joku? Mikähän sen arvo mahtaa olla? Vai onkohan sillä mitään arvoa edes..?

Sitten löytyis tuollainen iso puinen pömpeli, ilmeisesti kukkapylväs tms. Olisi varmaan hieno esim. mustaksi maalattuna ja siihen joku iso hieman roikkuva huonekasvi päälle.. vaan kun ei oikein voi sellasia virityksiä tänne tehdä kun kissat luultavasti kaatais sen tai vähintään kiskois kasvin alas..
Että mitäs tämän kanssa sitten? Ehdotuksia?

Olis muuten myös yksi ruskea pyöreä keittiönpöytä, jos jollain olis tarvetta.. Niin ja onhan siellä kellarissa niitä vanhoja tietsikan näyttöjä ja yks ilmastointilaite ja ja.. Heh, tästä postauksesta meinaa tulla joku kirpputori.

Mummeli muuten jätti myös liudan hyviä kattiloita, Fiskarsin kulhoja ja pari Arabian uuniastiaa. Ja ei, se ei edes kuollut, muutti vaan muualle.

Ajattelin eilen yhtä kaveria ja mietin, onkohan hän poistanut mut meselistaltaan kun ei ollut häntä näkynyt vähään aikaan. Emme siis olleet mitenkään läheisiä, ainakaan enää.

Tänään olin heräilemässä ylipitkiltä aamu-uniltani kun sain puhelimitse kuulla, että hän on kuollut.

Kaverilla oli tapana puhua elämästään ja terveydestään melko avoimesti. Kaikki eivät kai pitäneet siitä. Häntä syyteltiin valehtelijaksi. Minua puolestaan pidetään sinisilmäisenä kun haluan aina uskoa kaiken. Olen ehkä hyväuskoinen hölmö, mutta tiedän senkin, että joskus uskomattomiltakin tuntuvat jutut saattavat olla totta.

En unohda hänen katkarapupiirakkaansa tai punaista tuuletinta jonka hän mulle lahjoitti. Ja olen kiitollinen, että hän rohkaisi minua tanssiharrastukseni suhteen ja tutustutti mut myös siihen faktaan, että kuumaa teetä voi kätevästi viilentää jääpaloilla.

Osanottoni läheisille. Lepää rauhassa, Tiina.

Ollut suunnitelmissa aloittaa taas jonkinasteinen kuntoilu luvattoman pitkän tauon, laiskottelun ja huonojen elämäntapojen valloilleen pääsyn jälkeen. Virallinen startti tapahtui eilen Jumppalassa Bailatino-tunnin merkeissä. Tsiisus sentään että taidan olla rapakunnossa! Liikkeet oli tosi kivoja ja helppojakin muttakun ei hemmetti vieköön meinannu millään jaksaa! Jalkalihakset huusi niin kuolemaa että oli pakko pitää välillä omia taukoja. Olin tunnin jälkeen aivan puhki. Onneksi Natsku tarjoili vesipullostaan kun oma ei kiireessä tullut mukaan. Ihme kyllä ei tunnu enää tänään jaloissa.
Yhteenveto: pitää päästä pian uudestaan!

Juttu jatkuu

Tähän väliin tämä kovin monessa blogissa näkynyt meeminen..

Minut sekoitetaan joskus..
- Joihinkin mystisiin kaksoisolentoihin joita ilmeisesti jopa minulla on ja jopa samassa kaupungissa. Itse en ole kuitenkaan näihin kaksoisolentoihin vielä koskaan törmännyt, että en tiiä sitten mitä ne on nähneet..

Juttu jatkuu

Naisten iskeminen (baarissa) on kyllä sitten hankalaa hommaa. Persoonallisen aloitusrepliikin keksiminen tuntuu olevan haastavinta (yleensä se perinteinen "mitäs tytöt" tms.) mutta harvemmin jutut ovat kovin vakuuttavia sen jälkeenkään. Tässä muutamia esimerkkejä siitä, millä ei ainakaan meikäläiseen tehdä vaikutusta:

Juttu jatkuu