Desthea.com-

Ensinnäkin, olen melkein unohtanut kesäkuun kuukausiarvonnan, ja kohta jo heinäkuukin loppuu, hupsista. Suoritin pikaisen arvonnan ja nyt kuulepas Johanna nousi sinun nimi lappukasasta. Tsekkaapa täältä edellisen arvonnan palkintovaihtoehdot - jotka eivät lopulta päätyneet kellekään - ja kerro josko jompi kumpi palkinto ois sulle tervetullut!

Sitten voisin vaikka esitellä muutaman kuvan tavaroista joita tuli vastaan tässä yks kerta kun vanhempien luona vähän pengoin/siivoilin vanhan huoneeni laatikoita ja nurkkiin varastoimiani enemmän tai vähemmän vanhoja kamoja.

Jatkoa:

Okei, kuka muistaa nää?
Legendaariset Date-tuoksudeodorantit varhaisteiniajoilta. Meillä oli kuudennella luokalla kavereiden kanssa oikein "salanimetkin" noiden dödöpullojen mukaan, ja niitä nimiä sitten jossain "salaisissa" kirjeissä käytettiin. Tosin itse en alkuun omistanut omaa Datea joten minut nimettiin sitten kaverin pikkusiskon omistuksessa olevan tuoksun mukaan. Voi elämä. Suosituin tuoksu oli muistaakseni vaaleansinisellä korkilla varustettu, yritän kuumeisesti muistella tuoksun nimeä, oisko ollut Nicole? Heh, eivät tainneet loppujen lopuksi olla markkinoilla kovinkaan montaa vuotta nämä Datet..

Vanha partiopuukkoni jonka sain ala-asteella jollain mettäleirillä tolleen "palkinnoksi". Ei mitään hajua mistä hyvästä, heh, varmaan säälistä, jos olin vaikka ainoa jolla ei vielä ollut kunnon puukkoa.

Peruskoulun päihdevalistukset, voi niitä aikoja, eh. Tuon neonvihreän pikku pussukan voitin arvonnassa jossain ehkä kolmannen luokan tupakkavalistustunnilla. Ja kovassa käytössä on ollut, on vähän joka puolelta ratkeillut ja nuhruinen. Taisi toimia rahapussina aina kun myytiin partiolaisten joulukalentereja sun muuta.

Uudempaa matskua, nuo kalenterit ovat vain muutamia vuosia vanhoja. Tapana siis yleensä - kuten niin monella muullakin - päällystää kalenterit milloin milläkin. Joskus kankaalla, joskus paperilla jne. Tuon toisen kannen kuvassa olen tosiaankin itse poseeraamassa metsäkalliolla, vielä tummassa tukassa ja itsetehdyissä kamppeissa jotka eivät aivan vastaa nykyistä tyyliäni, heh. Mutta jotenkin kuitenkin hauska tuo "muotikuva", varsinkin posterize-toiminnolla muokattuna. Takakannesta löytyy pätkä Didon Life for rent -biisin sanoitusta, on muuten hyvät sanat, edelleen.

Vaaleansinisessä muoviarkussa säilön joitain viimeisimmän koulun alkuaikojen (hieman tarpeettomia) harjoitustöitä ja papereita. Sieltä löytyi myös laukkukurssilla väkertämäni lehmäkankainen olkalaukku. Heh, ajalta jolloin olin vielä suht hurahtanut noihin elukkakuoseihin. Valitsin tajuamattani hieman turhan haastavan mallin laukkuuni ja kirosin ja tappelin valmistusvaiheessa niin paljon etten vähään aikaan yrittänytkään tehdä laukkuja. Nyt taas innostaisi, joten pitäisi kai vaan harjoitella ja harjoitella niin ehkä se kiroilukin siitä vähenee pikku hiljaa..

Sitten täysin mihinkään sen enempää liittymättä pieni kesäinen liuskakollaasi julkaisematta jääneitä fiiliskuvia heinäkuun alulta jolloin kävin mökillä uimassa ja hiukan makaamassa laiturilla. Vitivalkoiset polvet ekassa kuvassa ovat minun, kyllä vaan, pahoittelen mahdollista järkytystä, haha. Mutta kun ei niihin mitään väriä koskaan tartu ja olen niin laiska laittamaan itseruskettavia.

Lopuksi vielä mainittakoon, että olen lähiaikoina pitäytynyt aika paljon tällaisissa suht helposti toteutettavissa hömpänpömppäpostauksissa pitkälti sen vuoksi, että tietokoneeni on edelleen jumissa ja fiksauksentarpeessa ja pystyn suorittamaan tällä hädin tuskin "välttämättömimmät" toimenpiteet ja nekin hi-taas-ti. Muotisivuilla surffailun sun muun "matskunhankinnan" on siis joutunut jättämään pitkälti pois, varsinkin kun kyseiset sivustot kaikkine mainoksineen ovat yleensä niin raskaita että ei toivoakaan selailla ilman koneen totaalista jumiutumista, jotain style.comia esmes on turha ajatellakaan. Samasta syystä myös muiden blogien seurailu on minimissä, mistä olen varsin harmissani. Itse en oikein konettani saa korjattua eikä muilla, osaavilla tunnu olevan koskaan aikaa, mutta tarkoitus ois nyt lähiaikoina saada asiaa jotenkin eteenpäin. Olisi vähän pakko tai tulen hulluksi! En saa mitään suunnitelmiani eteenpäin niin kauan kun tilanne on tämä.. Toivotaan siis parasta!

PS. Ja muistakaa, että tosiaan joka kuukauden lopussa arvotaan pieni palkinto sen kuun aikana kommentoineiden kesken!