Desthea.com-

Kuten olen jo aiemminkin maininnut, en jostain teknisestä syystä pysty enää lisäämään tänne lainkaan kuvia. Silloin kun tämän ongelman ekan kerran havaitsin, ei onnistunut edes postaaminen, nyt sentään se tuntuu toimivan. No, johtui ongelmat sitten mistä vaan, en itse valitettavasti tällä hetkellä pysty paljoakaan asian hyväksi tekemään joten olen tullut siihen tulokseen, että taitaa olla aika niin sanotusti jättää uppoava laiva. Desthea.com on tainnut tulla tiensä päähän, ainakin toistaiseksi..

Tämä tulee nyt vähän yllättäen, pahoittelen. Olin suunnitellut "muuttoa" vasta vuodenvaihteen tienoille. Olen tässä aloitellut uutta blogia; Bloggeriin vie minunkin tieni. En ole siis sinänsä minnekään katoamassa, uudet kuviot vaan tulossa tilalle. Mitään Desthea.comin kopiota uudesta blogista ei näillä näkymin ole tulossa, vaan enemmänkin päiväkirjamaisempi, fiilispohjaisempi juttu, jossa kuitenkin minulle läheiset aiheet - joihin nyt muoti ja vaatteet ja sensellainen tulevat aina lukeutumaan - tulevat luonnollisesti olemaan edelleen pääroolissa. Asuja ja löydöksiä tulen varmaankin keskittämään enemmän tuonne Tyylitaivaan suuntaan. Desthea.com todennäköisesti pysyy täällä luettavissa vielä jatkossakin.

Suoritin vielä viimeiset rästiarvonnat pois päiväjärjestyksestä; ysärivisapostauksen osalta voittajaksi arvottiin Jose ja lokakuun kuukausiarvonnassa onnetar suosi (aina niin onnekasta) MouMou:ta. Kehittelen jonkin pikku palkinnon tuohon jälkimmäiseen, musa-arvonnan palkintohan onkin jo esitelty kyseisessä postauksessa. Onnea voittajille!

Desthea.com kiittää näistä parista vuodesta (meneepäs tää nyt haikeeksi, huoh, vaikka ei ollut ollenkaan tarkotus) ja toivottaa lukijat tervetulleeksi uuteen blogiin, sekä edelleen tietysti myös nettiputiikkiin!

Olen pohdiskellut lähiaikoina - varsinkin vanhoja postauksia selailtuani - , miten bloggaaminen on mahdollisesti muuttanut minua ihmisenä, ja toisaalta sitä, miten olen bloggaajana muuttunut tai kehittynyt tämän reilun puolitoistavuotisen aikana. Blogini suuntaus on ainakin melko selkeästi pikkuhiljaa kääntynyt yleisinformatiivisesta enemmän kaikenlaisen oman hömpän ja tekeleiden käsittelyyn. Ja kaikessa on toki puolensa. Toisaalta se on vähän kausiluontoistakin mistä milloinkin tekee mieli postailla. Ehkä on vaan hyväkin ettei ole mitään turhan tarkkoja linjauksia.

Juttu jatkuu

Oh.My.God. Olen varmaankin aika jälkijunassa tämän huomioni kanssa, tulee käytyä niin harmillisen harvoin leffassa nykyään. Mutta kummitädin kustannuksella kelpasi nyt pitkästä aikaa mennä. Mamma mia! -musikaalielokuva oli aivan hillittömän ihana-mahtava-upea!! Olen aina tykännyt ABBAn musiikista ja elokuvan musakohtauksissa oli kyllä sellasta fiilislatausta että meinasi alkaa vedet valua silmistä. Miten voi naurattaa ja itkettää yhtä aikaa?! Myös muiden katsojien kummallisista ääntelyistä päätellen noiden tuntemusten raja oli tämän pläjäyksen kohdalla hieman häilyvä, yksikin muija hihitteli hysteerisesti puolet elokuvasta (olisi voinut olla kyllä vähän hiljempaakin) ja muutenkin aika moni tuntui olevan vähän omituisessa mielentilassa teatterista poistuttaessa. Te jotka ette ymmärrä musikaalien päälle - menetätte paljon! Juutuupissa on paljon kivoja pätkiä ja biisiotoksia leffasta, kannattaa käydä fiilistelemässä jos kiinnostaa.

Ja Amanda Seyfried! Mieletön roolisuoritus ja tyttö on muutenkin ihastuttava! Olen ihan fani nyt. Muutkin näyttelijät olivat upeita ja suoritukset ihanan persoonallisia. Myös leffan puvustus oli mielettömän onnistunut. Eikä upeista välimerellisistä maisemistakaan mitään haittaa ollut..

Leffan päälle alakerran viinibaarista sangriaa ja ihania juustoja. Ja siis jopa minä, ikuinen anti-juustokulinaristi, olen sitä mieltä että ihania juustoja! Ehkä siis tällainen junttikin voi joskus oppia joillekin uusille, sivistyneille tavoille. Ainakin kunhan niihin ei sisälly homejuustoa..

Nettikauppani saakin nyt toimia oivana apurina operaatiossani, jonka tarkoituksena on pienentää massiiviseksi paisunutta materiaalivarastoani. Käsityömateriaaliholismi on ihana mutta varsin tilaa vievä addiktio. Sitä alkaa harkita kaikenlaista hullua kuten että saiskohan vaatehyllyiltä jotenkin raivattua lisätilaa kankaille.. Mut voisi varmasti lukita ties miten pitkäksi aikaa tänne kämppään eikä tekeminen loppuis kesken. Mitä nyt vetskareita ja sen sellasta saattais jäädä uupumaan. Nyt täytyy tosissaan koittaa pitää tiukkaa linjaa ja ostaa vain välttämättömiä tarvikkeita. Ja tämä tiukka linjahan pätee toki myös lauantaina UFFin euron päivillä, juu juu..

Juttu jatkuu

Ajattelin vähän kertoa nettikaupan kuulumisia ja ylipäätään koko prosessista elikkä että miten tähän pisteeseen on viimeinkin päädytty. Niin yksinkertaiselta kuin nettikaupan pystyttäminen periaatteessa vaikuttaakin niin uskomattoman paljon siihenkin kaikenlaista huomioitavaa liittyy, ja silti tuntuu koko ajan että jotain on taas unohtunut.. Höpsö piirrosyritelmä tuossa on peräisin omasta kynästä..

Juttu jatkuu

Taannoin postauksessani "luonnollisesta kauneudesta" mainitsin, että kirjoittaisin piakkoin myös "purkkiahdistuksesta", nyt siis sitä vuorossa. Kyseinen ahdistus johtuu useista eri seikoista. Kuten siitä, miten paljon kauneuspurnukoilla rahastetaan ja kuinka paljon turhaa jätettä sen seurauksena syntyy. Oheisessa kuvassa hyvä esimerkki; pieni määrä kasvovoidetta pakattu lasipurnukkaan, jossa on paksu pohja ja paksu muovikansi. Tuotemuotoilu on hyvin tärkeä osa markkinointia, ja tavoite tuntuu olevan, että tuote näyttäisi houkuttavalta ja ylelliseltä, ja sen lisäksi vielä hieman höynäyttäisi asiakasta näyttämällä riittoisalta.

Juttu jatkuu

Ihana auringonpaiste. Mutta ikävä päänsärky. Pääsin auto-ongelmista huolimatta käväsemään Tampereella. Kaverin tuparit oli siis kyseessä. Onnistuin näemmä taas missaamaan Jenni Vartiaisen, olis ollut eilen taas Old Texasissa. Parin viikon päästä siellä olis muuten Kotiteollisuus, sitäkin vois harkita.

Pukeuduin eilen tarkoituksella hieman överisti kasari/ysärihenkisesti.. Tai oisko toi nyt jotai nu rave -tyyliä sitte..?
¤ mustat satiinihousut - ne iänikuiset itse tehdyt
¤ paita - kirppislöydöstä ite muokattu
(¤ valk. toppi alla - H&M)
¤ ralliruutuvyö - messuilta ostettu
¤ rannekkeet - Lindex
¤ kaulakoru - kirppis
¤ neonkelt. rengaskorvikset - öö, huutis?

Juttu jatkuu

Perjantai-illan höpinöitä. Auton keskuslukitus päätti lakata toimimasta. Autoon pääsee sisälle vaan hanttarin puolelta (pitkä juttu). Käteviä noi nykyaikaset sähkösysteemit, siis kunnes ne hajoaa.. Vähän nyt viikonlopun suunnitelmat kysymysmerkkinä, oli meinaan tarkotus mennä Tampereelle..

Anttilassa oli mielenkiintonen alevaaterekki Fransan "mallikappaleita" (kas ikään kuin Hulluilla Päivillä..), löysin sieltä kympillä tollasen ihanan ruskean vetskaliivin, jossa paljon nepparisomisteita. Pientä univormuhenkisyyttä (kirjotetaanko toi v:llä vai f:llä?). Kivan tuntuista microkuitumatskua toi kangas, saattaa tosin olla melkoinen pölymagneetti.. Sorry kun on taas vähän hämärä kuva. Alla vielä ylivaloisat kuvat sekä olan neppareista että liivin nurjasta puolesta, jonka saumavarat on huoliteltu viininpunaisella satiininauhalla.

Juttu jatkuu

Kirjottelin tossa just vähän aikaa sitte isovanhempien vintiltä tekemistäni löydöistä. Muutama juttu jäi sillon kuvaamatta, tässä niistä ekaksi sinivalkoinen Beavers-kassi. Koon havainnollistamiseksi kuvassa mukana kissa.. Kassin sisällä on pohjavahvikkeena oikein jonkin sortin puuvaneri. Ei siis aivan konepestävää mallia, heh.. Oikean alakulman valkoisessa osiossa näkyvät nimikirjaimet T.J., äidin nuorimmalle siskolle on ilmeisesti aikoinaan kuulunut.

Juttu jatkuu

Taidan joutua taas syömään sanani sen syysmuotipostauksen suhteen, nimittäin loppuviikon aikatauluni näyttää suurinpiirtein tältä:
tänään ja huomenna ompelua, ompelua, ompelua (+ univajetta ja paniikkia), kunnes huomenna jossain vaiheessa lähden hakemaan vanhempiani suunnataksemme sinne serkun väitöskaronkkapippaloihin (ostin nyt sitten tuollaista kuvassa näkyvää satiiniraitaista mustaa kangasta, katsotaan mitä syntyy..). Varmaankin myöhään venähtävän illan jälkeen lauantaiaamuna töihin, jahuu, jonka jälkeen kerkiää vielä Aura Street Marketia katsomaan jos vaan kunto kestää. Lauantaina mahdollisesti myös iltaohjelmaa ja sunnuntaina kaverin kanssa kirppikselle.. Että siinä se loppuviikko aika tehokkaasti meneekin, sunnuntaina illemmalla saattaa jo ehtiä taas bloginkin pariin, ellei sitten ole nukahtamaisillaan pystyyn..

No mutta siihen varsinaiseen asiaan. Sain tossa yhtenä iltana taas vaihteeksi aikaiseksi tarttua epämääräisen leikkuupöydän kulmalla nököttävän tuunauspinoni kimppuun. Esittelyssä hieman kyseisen väkerrystuokion tuloksia.

Juttu jatkuu

Kameran korjauskustannusarvio oli sen verran suolainen että uuden hankinta lienee edessä. Siihen saakka saatte siis "nauttia" kakkoskamerani hieman kökömmistä otoksista. No, huonomminkin voisi kai asiat olla..

Sekalaista asiaa taas. Tuossa ensin pari viimeisintä second hand -hankintaa. UFFilta löytynyt kapea valkoinen niittivyö on just sopivan notkea kiedottavaksi moninkerroin ranteeseen. Hopeanharmaa pikku neulebolero on puolestaan hankinta Huuto.netistä.

Juttu jatkuu

Välillä kyllästyttää, kun mietin aina liiankin tarkasti pääni puhki, että mitä ja miten kirjoittaisin. No, nyt ei ole aikaa miettimiseen joten suollan tähän vaan jotain ajatuksenvirtaa rikkoakseni hiljaisuuden. Ihme juttuja tapahtunut ja pitänyt kiirusta, ajatukset harhailee ja inspikset on paikoitellen hukassa.

Olen ollut viime aikoina ihan täystuho. Hävettää. Rikoin joskus viime viikolla lemppariaurinkolasini. No, se oli odotettavissa kun pidän niitä aina miten sattuu laukkujen pohjalla pyörimässä. Ne voi kylläkin mahdollisesti vielä saada jotenkuten korjattua.

No muutama päivä sitten onnistuin kastelemaan kamerani kokiksella. Sekin oli odotettavissa kun joku pahuksen laiskimus ei ole saanut aikaiseksi ommella sille suojapussia ja täten sekin pyörii aina jossain laukun pohjalla minne näemmä saattaa eksyä myös vuotavia kokispulloja. No eipä se itku taida auttaa. Pikkuinen on nyt kamerafirmassa saamassa huoltoarviota, saa nähdä mikä tuomio tulee. Onneksi ei nyt ollut ihan uusi kamera sentään. Ja jotenkin luulen että nyt tulee se suojapussikin sitten ommeltua... Kantapään kautta. Prkl.

Huomattavasti sisältörikkaampia postauksiakin on vastoinkäymisistä huolimatta tiedossa. Olen nimittäin nyt viimein perehtynyt siihen syysmuotiinkin oikein perusteellisesti syystä että pidin viikonloppuna eräässä pikku kokoontumisessa aiheesta pienen "luennon". Voin siis kätsysti vuodattaa aiheesta pitkän postauksen myös tänne nyt kun kaikki on lähimuistissa ja style.comia pengottu.

Ja mikäli kaikki sujuu hyvin, nettikauppaprojektini todennäköisesti etenee ihan lähiaikoina. En vielä viitsi heitellä ilmoille mitään päivämääriä mutta ehkä jo myöhemmin tällä viikolla paljastan jotain. Stay tuned!

Suomen paras muotiblogi -kilpakin sitten ratkesi (onnea vaan kärkipäähän sijoittuneille!) ja sen myötä on taas yhä enemmän tullut pohdiskeltua menestyvän muotiblogin aineksia. Tiettyä selkeää kaavaahan siinä on nähtävissä (liittyen myös muotiblogimuottiin josta olen aiemmin kirjoittanut); suosituimmat muotibloggaajat taitavat poikkeuksetta olla viehättäviä, hyväkroppaisia ja ihanahiuksisia neitosia, jotka omistavat kymmeniä kenkäpareja, tekevät mielenkiintoisia ulkomaanreissuja ja joiden päällä kaikki näyttää mystisesti hyvältä. He käyvät vaatekaupoilla lähes päivittäin ja heillä on myös varaa ostaa uusia vaatteita useita kappaleita viikossa. Mikä takaakin menestyksekkään blogisisällön sillä tiukimmallakin inspiraation puutteen hetkellä; vaikkei muuta keksisi niin aina voi esitellä uudet hankinnat ja lukijat ovat tyytyväisiä (plus kipittävät kauppaan ostamaan itselleen samat vermeet). Aikaa, energiaa ja rahaa riittää. Sanotaan että heidän elämänsä on täydellistä.

Juttu jatkuu

Tiistai-ilta. Olen saanut kutsun lähteä kaverin ja hänen siskonsa kanssa baarikierrokselle. Kaveri on lähdössä viikon päästä inttiin. Eli nyt pitää bilettää.
Laittautuminen on yhtä hankalaa kuin muulloinkin nykyään. Vaatehuoneen hyllyt pursuavat vaatteita mutta mikään ei tunnu kivalta tai sopivalta. Miten ihmeessä lempparivaatteeni ovat yhtäkkiä itsetehdyt, kohta kai jo loppuunkulutetut liituraitahousut ja musta avonainen toppi jonka olen haalinut mukaani jostain "ota tästä ilmaiseksi" -tyyppisestä läjästä ja jossa jo paikoitellen elastaanikuidut repsottavat enemmän kuin laki sallii? Mites ne muut kivat vaatteet joita on tullut keräiltyä kirppareilta ja muualta, miksei ne kertakaikkiaan vaan tunnu yhtään sopivilta?!

Juttu jatkuu

.. tai sitten ei. Joskus on hyvä kokeilla rajojaan, saattaa vaikka selvitä missä ne suurin piirtein sillä hetkellä menee. Mulla tuli jonkinlainen raja vastaan kaverin häämekon kanssa. En tiedä mitä olen taas ajatellut sellaisenkin homman ottaessani ja varsinkin siinä vaiheessa kun kaveri kiikutti jostain laarista sen kirotun silkkisifongin, eihän sellasta ompele hullukaan sekoamatta!

Lopputulos oli nyt periaatteessa ekaksi yritelmäksi ihan ok, mutta ei kuitenkaan ihan sitä mitä haettiin. Kaveri halusi poimutettua sifonkia, muttei kuitenkaan kovin pulleaa vaikutelmaa. No ainakaan tuosta eläväisestä silkkisifongista ei oikein saa millään muuta kuin pöyheän pulleaa poimutusta, ja yritin sitä kyllä sanoa jo aikaisemmassa vaiheessa. Eikä siitä nyt muutenkaan oikein kovin hyvää jälkeä tullut.. Tuossa kuvassa se samperin hörhelökasa on työn alla. Ehkä laitan valmiistakin joskus kuvaa.

Olipa palkitsevaa, kyyneleet ja kirosanat virtas ja loukkasin vielä sormeni saumurin sieppariin. Menköön nyt harjoittelun piikkiin, mutta muutoin mä taidan pysytellä jatkossakin noissa farkuissa ja topeissa ja huppareissa. Juhlavaatteet ei vaan ole mun juttu, teitä taitavia ja innokkaita juhlavaatesuuntautuneita tekijöitä on vaikka millä mitalla, jätän ne hommat teille, olkaa hyvät.

Eräs toinen kaveri puolestaan tuskaili viime viikolla siskonsa häiden järjestelyjen kanssa, viime tipassa tietenkin. Olisi halunnut lainata skannerivärkkini, mutta en useemmastakin syystä halunnut antaa sitä muualle roudattavaksi. Kaveri ois kyllä ollut aivan tervetullut mun luo skannailemaan ja printtailemaan, ja oli kerran jo käynytkin, mutta se olisi kuulemma jollain kummallisella logiikalla vienyt liikaa hänen minuuttiaikataulutettua aikaansa. No kun en suostunut laitetta lainaksi antamaan, kaveri kimpaantui ja löi melkein luurin korvaan. Ei ole mitään kuulunut sen jälkeen. Ihania nuo hääjärjestelyt.