Desthea.com-

Olin eilen Josen ja hänen siskonsa kanssa baareilemassa Lynissä, missä oli Sydvästin Black&White-bileet. Porukkaa oli melko vähänlaisesti mutta emme sentään olleet ihan ainoat teeman mukaan pukeutuneet. Jose ja hänen siskonsa olivat mustavalkoisia, itse olin lähes täysin musta.

Josen siskon laukusta piti ottaa oikein lähempikin kuva, se oli niin hauska. Kova, rasiamainen lakerilaukku on kuulemma kirppislöytö. Samaan "kollaasiin" pääsi myös herkullisen värinen shotti.

Kotimatkalla päätin kiusata itseäni tutkimalla UFFin näyteikkunaa. Aiemmin olin kuikuillut uutta esillepanoa lähinnä autosta ohi ajaessa. Toinen ikkuna oli somistettu kokonaan 60-luvun henkisellä mustavalkoisella tavaralla, toinen puolestaan värikkäämmällä retrolla. Näyteikkunan katselu on oiva tapa pahoittaa mielensä, sillä näyteikkunassa olevat kamppeet luovutetaan varaussysteemillä eikä yleensä ole enää mitään toivoa saada himoitsemaansa juttua itselleen. Tähän mennessä vain kerran käynyt tuuri ja yksi laukku annettiin mulle suoraan ikkunasta.

Mutta siis katsokaa nyt tätäkin ihanuutta. Voi rähmä! Onko hieman ihana?! Hintaa taisi olla 9 €. Laukku on muuten melko iso, kuvasta saattaa saada pienemmän käsityksen. Ja on siis lämpimän keltaista lakeripintaista matskua, hieman tuo salama ehkä vääristää olemusta. Hmm pitäisköhän kuitenkin kokeilla onneaan ja käydä kysymässä mikä on varauslistan tilanne.. Ikkunassa oli meinaan kyllä muitakin herkkuja, kuten kiva valkoinen joustovyö..

Sain monien muiden tavoin Herttaiselta haasteen pukeutua tänään johonkin vaaleanpunaiseen/pinkkiin koulukiusaamisen vastustamisen hengessä. Ihan sellaista hennon vaaleanpunaista ei kaapistani löydy joten sähäkämpi pinkki sai hoitaa tämän mieluisan tehtävän. Olen itsekin aikoinani kärsinyt koulukiusaamisesta joten osallistuin mielelläni tällaiseen tempaukseen. Muutenkin nautin suuresti "teemapukeutumisesta", varsinkin nyt kun alkoi jo kaivatakin jotain pientä piristystä tähän synkkyyteen..

Asuun olisi sopinut vielä tuo kirpparilta jonkin aikaa sitten löytämäni herkullisen pinkki kynsilakka, mutta sitä en vielä täksi päiväksi ehtinyt laittaa.

¤ toppi "valokuvaprintillä" - Pelastusarmeijan kirppis

¤ vetskaripusero - Blue Planet, Honesty

¤ satiinihousut - omaa tuotantoa

¤ kasettikorvikset - Glitter (muokattu)

¤ kaulakoru - kasattu itse eri riipuksista

Tammikuun kuukausiarvonnan voittajasta melinasta ei ole kuulunut mitään, vaikka olen lähestynyt häntä sekä blogikommentilla että sähköpostilla, ja maininnut voitosta täälläkin. Olkoon tämä nyt vielä "viimeinen kuulutus", eli melina, mikäli luet tämän niin ilmoitathan haluatko ottaa tammikuun palkinnon vastaan! Muussa tapauksessa pitänee ehkä suorittaa arvonta uudelleen, tai siirtää viime palkinnot helmikuun voitoiksi. Helmikuun arvonnan aika lähestyykin kovaa vauhtia. Eli kaikkien helmikuun aikana kommentoineiden kesken siis arvotaan pieni palkinto. Ja mielelläni kehittäisin taas jonkin uuden palkinnon.. mistä tulikin mieleen, olisiko teillä palkinnon suhteen jotain erityisiä toiveita?

Ruotsalaismeteorologien mukaan kevät on jo alkanut. Tällaista oli luettavissa Ruotsin teksti-tv:stä. No onhan tässä tosiaan aika keväiset kelit ollut ja mielikin alkanut suuntautua kevääseen. Eikä vähiten kauppojen ihanan värikkään vaate- ja asustetarjonnan vuoksi.
Odottamaton tragedia veti kuitenkin meikäläisen fiilisväriskaalan varsin harmaaksi. Tällaisina aikoina pysähtyy kyllä miettimään, mikä elämässä on todella tärkeää. Aika tuntuu jotenkin hidastuneen.
Kasvot tuntuvat turvonneilta. Olo on jotenkin turta. Luulen, että lähipäivinä tyylini tulee olemaan lähinnä mustat vaatteet ja punaiset silmät. Meikkaamisenkin voi suosiolla unohtaa, ainakin sen ripsivärin. Vaateasioista päällimmäisiä ajatuksia on se, että jostain pitäisi kehittää jotain hautajaisvaatteita.

Olen niin surullinen. Niin kovin surullinen.

UFFilla on tasarahapäivät menossa ja pariin otteeseen on tullut itsekin käväistyä vilkaisemassa valikoimaa. Varsinainen vaatepuoli ei ole (ainakaan tässä Turun myymälässä) koskaan tehnyt erityistä vaikutusta joten nykyään aika pitkälti skippaan vaatetangot ja suuntaan penkomaan vyölootaa tai katsastamaan laukut (asustefriikkeyskausi). Tänään tosin sovittelin limenvihreää toppatakkia (hah mikä väri) kunnes tulin järkiini ja päätin olla tällä erää panostamatta talvivaatetukseen kun ei oikein kunnon talveakaan ole näkynyt ja mieli alkaa olla muutenkin jo pikkuhiljaa keväässä.

Juttu jatkuu

Lähes perinteinen yhteenvetoraportointi viikonlopun tapahtumista. Kumma juttu että viikonloppuisin ei yleensä jää oikein aikaa tai energiaa postailuun..
Lauantaina pidettiin "minimiitti" Hansassa Nelliinan ja Josen kanssa. Juttua olisi riittänyt vaikka kuinka, lienee syytä siis järkätä "miittejä" tulevaisuudessakin! Nelliinan lähdettyä kiertelimme vielä Josen kanssa vähän vaatekauppoja, ja tulipa siinä jokunen löytökin tehtyä. Ai niin, kuva miitistämme löytyy Josen postauksesta! Kiitos tytöt mukavasta seurasta!

Sunnuntaina yritin paikkailla lauantaisen shoppailun aiheuttamaa rahavajetta kirpparilla, missä olimme siis myymässä Johannan kanssa. Ihan mukavasti tuli tienattua ja jokunen halpa pikku löytökin tarttui mukaan. Hmm, onko päivän korusaaliini kenties hieman retropainotteinen? Heh. Kuva on hieman tumma, värit siis oikeasti hitusen kirkkaampia. Nuo kaikki maksoivat yhteensä 2,50 €.
Lisäksi löysin pari toppia ja kivan neuleboleron, niistä kuvia ehkä myöhemmin. Muista seurailla myös Tyylitaivasta, linkki profiiliini löytyy nyt myös tuosta sivupalkista!

Perjantain paras oli muuten isäni kommentti erääseen vaateasiaan. Olin käymässä vanhempieni luona mamman synttäreiden vuoksi, ja äiti pohdiskeli siinä illalla mitä laittaisi päälle seuraavan päivän venemessuille. Totesin että joo se musta tikattu laukku on ihan tyylikäs ja sitten mitenkään aiheeseen sen kummemmin liittymättä, että keltainen on sitte muuten tulevan kevään suuri hittiväri. Iskä osui paikalle: - Jaa semmone sinapinkeltane vai? Ku eilen tual Seppäläs ku käytii ni siäl oli kauheest semmossi sinapinkeltassi laukui.
Juu iskä oli siis joutunut näköjään seuraksi Seppälään kun äiti kävi hakemassa yhdet farkut jotka oli kerran jo palauttanut.

Vuorossa pieni korumyynti! Tämä ei ole siis mikään huutokauppa vaan kirppis eli hinnat olen määritellyt valmiiksi ja tuotteet lähtevät niille jotka ensimmäisinä niiden halukkaiksi uusiksi omistajiksi kommenttiboksissa ilmoittautuvat.
Olen ottanut hinnoissa huomioon myös postikulut eli ilmoitettuihin hintoihin ei lisätä enää mitään kuluja! Nämä lähtee nyt melko halvalla, sanotaan vaikka että erikoishinnat blogin lukijoille.. Maksusuoritukset otan mieluiten tililleni.
Tällä erää kirppis on auki lauantai-iltaan (16.2.) klo 24 asti, mahdollisesti siitä eteenpäinkin (ilmoitan erikseen). Muista jättää sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään (joka ei siis tule näkyviin muille lukijoille)!
Sitten itse "valikoimaan".. (edit: näistä kaikki on jo myyty, sorry!)

Juttu jatkuu

Löysin kirpparilta eurolla tuollaisen ihanan leijonankeltaisen, vakosamettisen liivi/lappumekon. Tiesin sen olevan luultavasti liian pieni (taitaa olla lasten kokoa) ja kuten näette, ei mahdu mallinukellekaan, mutta väri oli niin herkullinen että ajattelin muokata siitä jotakin. Suunnitelmani on pätkäistä mekosta haaveilemani minimittainen liivi (jolloin joku n. S-kokoinen saisi tuosta alaosasta vaikkapa vyötärömittaisen hameen, anybody?). Huomasin kätköissäni lähes samanväristä resorineulosta ja ajattelin tehdä siitä liivin selkäpuolelle pienen joustavan lisäkaistaleen, jotta saan liivin mahtumaan kiinnikin.

Juttu jatkuu

Ala-asteen pakollisten tekstiilityötuntien jälkeen (liekö sellaisiakaan enää) ei miespuolisia yleensä kauheasti näe ompelukoneen ääressä. Se mielletään hyvin vahvasti naisten reviiriksi, jota jotkut myös puolustavat ihmeen kärkkäästi. Tällaiseksi tulkitsen ainakin asennoitumisen jota on ollut joskus havaittavissa naispuolisten vaatetusalan opiskelijoiden keskuudessa koulussani. Miespuoliset opiskelijathan ovat meillä äärimmäisen harvassa, ja ainakin yksi sai jossain vaiheessa osakseen hassuja epäilyjä. Sanottiin, ettei hän ommellut tuotoksiaan itse vaan joku tyttöystävä tms. teki ne hänen puolestaan. Teoria on mielestäni melko huvittava. Näyttäkääs mulle ensinnäkin sellanen muija joka viitsii ommella salaa jonkun puolesta hienoja luomuksia ja antaa vieläpä tämän saada kaiken kunnian niistä. Toiseksi tyhmäkin tajuaa ettei tuollainen millään toimisi pidemmän päälle jos aikoisi tosissaan tehdä hommia alalla. No anyway, minä olen ainakin nähnyt kyseisen tyypin ompelevan ihan itse.

Juttu jatkuu

Huh sentään, työviikko viimein takana. Alennusviikko siis meillä kangaskaupassa ja varsinkin tänään oli melkoinen härdellipäivä, auts mun jalat. Silloin kun en leikannut kangasta tai nauhoja, roikuin puhelimessa metsästämässä hakuja, jättämässä vastaajaviestejä ja ties mitä. Mutta on se vaan mukavaa hommaa palvella kivoja, hyväntuulisia asiakkaita (lisääköhän alennusprosentti muuten hyväntuulisuutta hihi) ja näpräillä koko päivä ihania inspiroivia materiaaleja. Myönnän, mulla on intohimoinen suhde (tai pikemminkin vakava addiktio) kaikenlaisiin käsityömateriaaleihin. Jotkut tykkää kahvista, mä tykkään ihan sikana KANKAISTA.

Juttu jatkuu

Perjantaina oli vuorossa Ari Koivusen keikka Kaarinan Old Texasissa. Halusin tehdä Arille jonkin lahjan koska arvelin että tuollaisella pienellä pubikeikalla sen perille saaminen olisi suht helppoa. Näkemys vaan oli taas jossain omilla teillään ja pengoin viime tipassa paineissa tarvikelootia etsien inspiraatiota. Lopulta väänsin pihdeillä rystyset valkosena erilaisista ketjupätkistä klipseillä kiinnitettävän tosi makeen ketjukoristetsydeemin, josta ei tietenkään sit kiireessä tullut otettua valokuvaa prkl.. No, ilmeisesti tein ainakin jotain oikein, seuraavassa näette lopputuloksen:

Juttu jatkuu